perjantai 6. kesäkuuta 2014

Mahtava alastulo!


Kuullessani tänään Katan suusta sanan "erikoiseste" pääni löi tyhjää kunnes muistin, mitä ne pirulaiset olivatkaan. Tippumisilta ei tänäänkään selvitty, mutta muuten tunti meni hyvin ja saa taas olla ylpeä pikkuisesta. <3

Pojun entiset omistajat Eve ja Kata olivat siis taas rääkkäämässä meitä. (Taino, ei ihan, mulla oli ihan älyttömän hauskaa.!) Ja he olivatkin keksineet päämme menoksi oikein kivat tehtävät.

Verkkailin itsekseni tehden raviin siirtymisiä pysähdyksestä ja peruutuksesta. Poju oli alusta lähtien tosi kivan tuntuinen ja oli kivasti kuulolla, joten hyvillä mielin lähdettiin laukkaverkkojen jälkeen hyppäämään.


Ensimmäisenä tehtävänä tultiin kahdeksikolla kavalettia laukanvaihdon kanssa. Ensimmäisellä kerralla tavallaan unohdin vaihtaa laukan, mutta poni hienosti korjasi virheeni, ja toisella kerralla olinkin skarppina! Saatiin mielestäni todella hyviä vaihtoja aikaan. Mielestäni on kamalan hauskaa hypätä tehtävää missä pitää vähän kääntää ja saa itse katsoa hyvän paikan. Taisin nauraa ääneen... Tällaisia tehtäviä lisää kiitos!

Sen jälkeen mentiin sitä kamalaa erikoisestettä, tai no pystyä jonka alla oli keltaiset kartiot. Kieltohan sieltä aluksi tuli, ja sain ruhjottua kättäni ja olkapäätäni ihan kiittettävästi, mutta ei kuitenkaan sattunut. Kielto oli mielestäni ihan ymmärrettävä, kun oli tuollaisia pieniä poneja popsivia kartioita esteen alla. Uudestaan siis! 



Sitten alkoikin jo sujua, ja mentiin muutamaan kertaan kaarevalla -ja suoralla linjalla pysty-kavaletti sarjaa. Poni hirveällä innolla imi esteille, ja välillä sainkin kääntää pärstää aitaa päin. Tytöt laittoi meidät menemään rataa johon siis sisältyi kaksi pystyä ja kaksi kavalettia sekä tiukkoja käännöksiä ja laukanvaihtoja. Muutamaan kertaan toin vähän huonosti Pojun esteelle, mutta kumma kyllä yli mentiin pienen epäröinnin kera.


Kun loppua kohden alkoi Pojua vähän väsy painaa ei oikein huvittanutkaan loikkia enää vaan mentiin ohi. Itsekkin olin melko väsynyt, joten laskettiin este 60cm-korkuiseksi ja se meni hienosti! 

           "Hei ei mennä sittenkään!"

Ratsastuksen jälkeen poni pääsi maiskuttelemaan heiniään, ja minä pääsin kuuntelemaan ihan aiheellista saarnaa siitä, kun hyppäsin ilman turvaliiviä...

Kiitos mahtavista kuvista ja tosi kivasta tunnista kuuluu Evelle ja Katalle! Eipä kyllä tuollaisia esteitä tulisi mentyä ilman tuollaista apua! :') 

Tällaista tänään! Mitäs tykkäsitte? 

6 kommenttia:

  1. Muokkasin muutamaa tekstipätkää kännykällä, joten siksi fontti vaihtelee!

    VastaaPoista
  2. Hui, aika hurjan näköinen toi tippuminen, mutta kiva postaus! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, mutta pintanaarmuilla ja mustelmilla selvittiin! Kiitos :)

      Poista
  3. Jep, muistan nuo Pojun kiellot Kotimäessä. Oli kyllä harvinaisen taitava poni sinkoamamaan ratsastajia selästään! Taitaa olla poni iän myötä kyllä vähän viisastunut. ;)
    Nimim. Kokemusta on!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, poni on kyllä oikein kiva hypätessä, vaikka hieman hankala onkin! :)

      Poista
  4. Hieno postaus ja sulla on muutenkin hieno blogi! Tässä postauksessa oli hienoja kuvia,myös noi tippumiset :-)

    VastaaPoista