Lännenratsastusta? Eh ei kiitos

Heippa ihmiset, olen ehkä löytänyt oman juttuni! Jos viikko sitten minulta olisi kysytty lännenratsastuksesta, en olisi osannut sanoa siitä juuta tai jaata. Ensimmäisenä mieleeni ehkä olisi tullut vain kaktuksia, cowboyta, lassoja, kantrimusiikkia ja länkkärihattuja. Tällä viikolla tapahtui kuitenkin jotain todella käänteentekevää. Olemme päässeet tutustumaan lajiin tarkemmin ja se on alkanut kiehtoa minua vain enemmän ja enemmän. Saumaton yhteistyö ja hevosen ja ihmisen välinen luottamussuhde ovat pitkään jo kiinnostaneet minua, mutta nyt olen ehkä löytänyt portin, jonka kautta pääsisimme niihin syvemmin käsiksi. 

Koko lännenratsastusinnostukseni lähti liikkeelle siitä, kun kyseistä lajia innokkaasti harrastava perhetuttumme tuli vierailemaan meillä ja siinä samassa pääsi talliinkin tutustumaan. Hän selitti ummet ja lammet lännenratsastuksesta, ja pikkuhiljaa omakin kiinnostukseni heräsi. Juuri silloin tallimme ainut länkkävalmentaja pyyhälsi kentälle hevosensa kanssa, ja me kysyimme häneltä lisätietoja lajista. Vastaus oli varsin kattava, ja siinä silmän räpäyksessä oltiinkin jo varaamassa ensimmäistä valmennusta!

Valmentaja suositteli meidän aloittavan maastakäsittelyllä, joka osoittaitui hyväksi päätökseksi. Ensimmäisellä kerralla aloitimme ihan perusasioista ja huomasin kuinka haastavia aivan pienetkin arkipäivän asiat olivat, kun niihin perehtyi paljon syvällisemmin ja lähti työstämään. Esimerkiksi pysähdykset, väistöt ja tiukat käännökset saattoivat olla hyvinkin hankalia kun ne teki huolellisesti miettien. Tunnilla huomasin, että minun ja Pojun kunnioitussuhde ei ole läheskään yhtä hyvä kuin olen kuvitellut, vaan monessa asiassa on paikkaamista.

Valmennuksesta jäi hyvä ja tietyllä tapaa valaistunut fiilis, ja siitä lähtien olen googlaillut vaikka mitä länkkärijuttuja ja opetellut erottamaan oikean ja väärän. En varmaankaan enää ikinä taluta Pojua samalla tavalla miettimättä jokaista virhettäni! :D Vaikka itse laji ei kiinnostaisikaan, suosittelen katsomaan netistä videoita ja perustietoa länkkäristä, koska se on aivan mahtavan näköistä!

Palaillaan taas toivottavasti länkkärin merkeissä!

Känkkäponille leikkejä

Moikka! Paljon on ehtinyt tapahtua tässä postausten välissä, mutta hyvin meillä edelleen pyyhkii! Kerran jouduttiin hälyttämään eläinlääkäri paikalle todella kovan yskimisen takia, mutta sen jälkeen suurempia ongelmia ei ole ollut. Ollaan oltu todella tyytyväisiä uuteen talliimme -kaikki on niin helppoa!

Viimeaikoina ollaan tykätty mennä puomeja ja pieniä kavaletteja, käyty maastossa, ratsastettu kaulanarulla sekä leikitty monipuolisesti maastakäsin. Ollaan leikitty paljon seuraamisleikkejä sekä Parellin seitsemää leikkiä. Poju on aina innoissaan leikeistä, joka on ihanaa huomata! Jokaisella kerralla ei heti aina jutut mene niin kuin pitäisi, mutta kovasti niitä harjoitellaan! Poju on helposti kyllästyvää tyyppiä, joten ollaan edetty melko hiljaa, ja pidetty homma kivana ja palkitsevana molemmille. Meillä onkin viimeaikoina vähän tuumailtu, että kumpi tätä menoa johtaa. Poju on muutaman kerran minulle ilmoitttanut, että maastossa kuuluu syödä ja mennä kovaa, ja kentällä saa yrittää livahtaa portin alitse jos siltä tuntuu. Välillä myös maastossa taluttelulenkeillä on kiva jyrätä taluttaja piikkipuskaan, koska tämä ponihan ei vesilammikoista kävele! Eli siis ihan tätä perus maastakäsittelyä ollaan myös koitettu harjoitella ahkerasti.

Poju on myös tällä hetkellä oikein hyvässä kunnossa! Viime talvena poni pääsi melkoon huonoon kuntoon, mutta nyt sopivalla heinämäärällä ja ympärivuotisella liikutusmahdollisuudella luulisin, että Poju tulee olemaan hyvässä kunnossa! 

Viime kevät jolloin Poju oli jo paljon paremmassa kunnossa kuin talvella, mutta silti melko surkean näköinen.

n. kuukausi sitten otettu kuva

Se oli sellainen kuulumispostaus! Palaillaan!

Loppuun vielä ihanan kesäinen kuva Tikkulasta. Ikävä tätä!