New York City!

Kuten otsikko kertookin olimme siis New Yorkissa. Tässäpä teille pieni kooste siitä! Olen pahoillani niille jotka tykkäävät lukea vain poni-postauksia, mutta pakkohan tästä on postailla! ;)

Minä siis vihaan shoppailua. Se on yksi tylsimmistä ja ärsyttävimmistä asioista joita tiedän! New Yorkissa jotain hyvin erikoista tapahtui ja yhtäkkiä shoppaileminen alkoi tuntua ihan kivalta! Ostelinkin kaikkea ihan kiitettävästi. Mekon, kolmet housut, korun, hiusten kihartimen… Okei, jollekkin saattaa kuullostaa pieneltä määrältä. Mutta MINÄ anti-shoppaaja todellakin ylitin itseni! :D Jollekkin saattaa herätä kysymys: Mitä minä sitten tein New yorkissa -ostostaivaassa?

Lentomatka oli siis ne kamalat, tukalat, tylsät, ahdistavat 12-tuntia. Tapoin aikaa nukkumalla ja katsomalla elokuvia. Ja heti kun laskeuduimme New Yorkin lentokentälle, saimmekin jonottaa mukavan ajan maahantulotarkastuksissa. Oh great! ;)

Noh, oli se kyllä odottamisen arvoista! Nimittäin heti tarkastuksen jälkeen otimme taksin hotellille, purimme vähän tavaroita ja lähdettiin tutustumaan paikkoihin! Ensimmäisenä iltana syötiin taivaallisen makuista pizzaa italialaisessa ravintolassa! 

Manhattan<3

Ehkä suurinta ja minun mielestäni "oudointa" oli se, että Nyci oli AIVAN samanlainen kuin esim. elokuvissa ja TV-sarjoissa. Se jotenkin sai minut hämmästymään totaalisesti! :D Sitä ei edes tajua ennen kuin on paikan päällä!

Olen ehkä joskus (tai sitten en) maininnut, että olen suuri Gossip girl fani! Gossip girl on siis tv-ohjelma joka on kuvattu New yorkissa Upper East Sidellä. Oli pakko mennä kiertoajelu bussiin, missä näytettiin kuvauspaikkoja! Se oli ihan huippukiva kokemus! Bussissa oli pienet Ipadit joista näytettiin kohtauksia jotka oltiin kuvattu paikalla, jotka samaan aikaan näkyivät bussin ikkunasta!

Seuraavaksi menimmekin katsomaan ehkä yhtä Nycin tunnetuinta nähtävyyttä nimittäin Vapaudenpatsasta. Menimme Turun förin tapaisella lautalla Brooklyniin, ja siinä matkalla vapaudenpatsas olikin. Jäin vaan harmittelemaan, että ilma oli kovin sumuinen ja kuvat olivat melko huonoja. :/

Viimeinen päivä koitti liian pian! Olisin voinut olla amerikassa paljon kauemminkin! Tosin alkoi olla kova ikävä Poitsua ja tuttua turvallista tallia. Nycissä kun kaikki on niin suurta! ;)

Nyt onkin vähän kriittinen tilanne kirjoitella, kun on vähän kuumetta tänään annetun syöpärokotuksen johdosta ja sain juuri kuulla että kissamme on synnyttänyt viisi pientä kissanpoikasta! Nyt täytyykin pikapikaa mennä päivittelemään tätä ihanaa uutista! <3

Poitsu täällä!

Lotta tuli tänään Amerikasta asti Suomeen lomailemasta, yli vuorokauden valvomisen jälkeen tänne tallille minua katsomaan! Hullua sanon minä... Noh, ehkä olenkin vain niin ihana! ;) 

Tallilta tultuaan Lotta rojahti suoraan sängynpohjalle, ja pestasi minut näppistä käyttämään. 

Lotan ollessa Amerikassa, minua hoiti Lotan kaveri Oona. Ikävä kyllä säät olivat melko huonot, ja ei maastoilemaankaan voinut lähteä. :( Höh! Oona kyllä piti minusta hyvää huolta. :) Ei sillä että minusta pitäisi huolehtia, olenhan iso ja vahva ponipoika!! ;)

Olin ollut vähän känkkäränkkä viimeaikoina, etenkin kun minua tultiin tarhasta hakemaan. Sen takia Lotalle tulikin huoli, ja pikapikaa se tulikin tänne minun luokseni. Hörähdellen tulin kuitenkin portille kun minua tultiin hakemaan. Taisin olla vain väsynyt! Varmuuden vuoksi Lotta kuitenkin kokeili jalkoja, venytteli ja hieroi selkääni jumien varalta. PAH! 

Tallissa minua odotti kiva yllätys, nimittäin vähän kesken jääneet aamuheinät! Niitä tyytyväisenä rouskutellessani Lotta harjasi minut valmiiksi. Kun Lotta sai minut harjattua, lähdettiin tyhjään maneesiin liinan päässä. Ensin juoksenneltiin ihan vierekkäin, ja sitten kun Lotta väsyi itse juoksemaan, mentiin juoksuttaen. Lotta sanoo aina että se on "Tehokas liikuntamuoto". Höh! 

Aluksi juoksuttaessa riehuin kuin pieni varsa, ja Lotan piti laittaa raippa syrjään. Sihisemällä ja suhisemalla Lotta sai minut jopa laukkaamaan! Olen niiiin taitava pieni poni! Kun suostuin ravailemaan nätisti ja "letkeästi", ruvettiin harjoittelemaan vierellä kävelemistä. Minulle on aina vähän hakusessa, että missä pitäisi kävellä.  Lotta onkin ottanut sen meidän yhteiseksi tavoitteeksi että minä opin kiinni tai vapaana, että kävelen aina ihmisen rinnalla. Aina välillä jään laahustamaan taakse tai lähden hirveää vauhtia taluttajan eteen! Se on kuulemma rasittavaa... Hyvin minä sen jo osaan! 

Minä ja Lotan äiti maneesissa. Me ollaan kavereita! :) 

Touhuilujen jälkeen Lotta vei minut sisälle. Aina maneesista tullessa syyllistyn tuohon ratsastajan edellä ryntäilyyn, kun tiedän mikä minua odottaa; MÖSSÖT! <3

Ahh.. Minä niin rakastan sitä! Vaikka olen hyvin kiltti poni, niin kun minulla on mössöt edessä minua ei kiinnosta kuka tai mikä on välissä. Sinne on päästävä!! 

Tältä näytän kun kuulen mössöjen rapinan! 

Samalla kun söin, Lotta laittoi minulle yöpuvun päälle. Lotan mielestä minulle pitäisi ostaa uusi yökkäri, kun tämä vanha on vähän huonokuntoinen jo. Minulle kelpaa hyvin tällainen vähän käytössä pehmentynyt, en halua mitään uuden karheaa! Lotta juttelikin jotain ensi kuun Horse Fair messuista, ja että sieltä voisi kuulemma katsoa minulle loimea. Ei kuulemma tosin ollut aivan varma, että jaksaako Helsinkiin asti lähteä. 

Lotasta kuulemma tuntuu aina kamalalta jättää minut yksikseen talliin. "Onneksi" naapurin suokkivarsa estää minua ottamasta nokosia ja pitää minua kopistelemalla hereillä. Voi noita nuoria...

No, mutta ensikertaan sitten! Huomenna minulla onkin hieroja jonka sain joululahjaksi, eli vapaapäivä tiedossa. Jippii! 

Pusuin: Poju 

Puhelinpostaus!

Tänään oli taas maastakäsittelypäivä! Olen jonkin verran ennen Pojua myös tätä  lähinnä shettisten kanssa touhuillut, mutta jotenkin Poitsun kanssa on vähän erilaista toi homma.. :D Pojulla on sentään vähän järkeä päässä, kun taas pienet palleroiset juoksentelivat kuin viimeistä päivää heti kun pääsi irti! 

Teinipeilikuvia ponin kanssa <3

Tänään pääsin tallille hyvin aikaisin! Jo kahdeksi! Se tarkoitti siis sitä, että sain koko maneesin itselleni! Järki huusi että täytyisi pitkästä aikaa vähän tuuppailla, mutta kas kummaa päädyin kuitenkin maastakäsittelyyn! ;) Menin maneesiin ja päästin ponin vapaaksi. Meillä ei oikein irrallaan olevien peilien takia ole maneesissa kannattavaa päästää vapaaksi, mutta tiesin ettei minun ponipappani rupeaisi mitään hölmöilemään peilien kanssa joten luottavaisin mielin päästin. Leikittiin ensin vähän seuraamista. Tein ravissakin mitä oudoimpia kiemuroita ja kaarroksia ja hienosti poni (porkkanan voimalla ;) ) pysyi mukana! Otettiin pysähdyksiä ja peruutuksia, ja nekin sujui! 

Sen jälkeen rupesin venyttelemään ja hieromaan ponia. Tyytyväisesti haukotellen Poju oli hierottavana! Kun tuli venyttelyjen vuoro, minulla meinasi mennä kunnolla hermo! Ponille on vissiin joskus entisessä kodissa opetettu kuopiminen kainalosta kutittamalla (?) Siitä tempusta saan kärsiä jokainen päivä venytellessäni ponia! :D Kun yritän nostaa jalkaa, Poitsu alkaa kuopimaan vimmatusti namien toivossa! Siinä minä sitten yritän kiukutellen käskeä ponia ja roikkua jalassa kiinni... Mahtava näky varmaankin! 

Talutin pollen pois maneesista, ja kävin itse laittamassa lenkkarit jalkaan. Kyllä, ollaan viimeaikoina käyty juoksulenkeillä ponin kanssa! Meillä on tallilla niin kivoja hiekkateitä jotka ovat melko suoria lukuunottamatta muutamaa ylämäkeä. Itse tykkään lenkkeilystä ja noin kivan lenkkikaverin kanssa voisin juosta vaikka kuinka kauan, mutta välillä on tottakai pidettävä taukoja ettei ponista tunnu liian raskaalta. Meillä on ihan rento vauhti ja mennään oikein letkeästi hölkkäillen. Tuntuu että ponikin on aina innoissaan lähdössä lenkkeilemään! :D 

Kaiken touhuilun jälkeen pesaisin vielä ponin jalat, laitoin yökkärin päälle ja vein talliin. Tyytyväisesti se meni syömään iltamössöjä.

Juuri tällaisista päivistä tulee niin kiva olo, kun huomaa miten mukavan ja sympaattisen ponin omistaakaan. Oikea hurmuripolle! <3 

Videopostaus hyppelyistä

Kuten otsikko kertookin meillä oli tänään vuorossa esteitä! Tai no, ei ne ihan esteitä ollut mutta kunhan totuteltiin takaisin kunnon estepuihin ja värikkäisiin puomeihin. Kuvasimme siitä Oonan kanssa pientä koostetta. Alunperin kuvasimme paljon enemmän videoita, mutta kun Imovie ei suostunut kanssani yhteistyöhön, pätkiä tuli vain muutama.

Oona värkkäsi minun verkatessa esteet toisen vähän sisäuralle, ja toisen kokorataleikkaalle. Ilman pienintäkään epäröintiä poni meni jokaikisen maapuomin, ristikon ja kavaletin! Niin hieno<3 Kun korotettiin esteitä noin 55-60cm korkeiksi poni oikein "imi" esteille. Ei ollut pienintäkään merkkiä kieltämisestä, päinvastoin ei ole koskaan ollut poni noin varman oloinen esteillä!

No, pidemmittä puheitta antaa videon puhua puolestaan! :)

Kolmen päivän touhoilut

Viimepäivinä ratsastuksen ovat hyvin! Ollaan vielä molemmat vähän sekaisin tästä muutosta, mutta kyllä se tästä. :) Kerron nyt jokaisesta tallipäivästäni pienen pätkän.

Maanantai
Olin tallilla n. kolmen aikoihin. Oona oli kuvaamassa minua ja pitämässä tuntia. Suunnattiin nokkamme ensin maneesiin. Maneesissa Poitsu alkukäynneisstä tikitteli jännittyneesti eteenpäin ja vasta ravissa kunnolla rentoutui. Ravissa poni oli vähän hidas eikä oikein kuunnellut pohjettakaan, mutta muutamien lisäyksien jälkeen alkoi ravikin sujua todella hyvin! Olen hirveän huono istumaan Pojun harjoitusravissa, ja Oona laittoikin mut ravaamaan omaa tahtiani harjoitusravia, ja korjaili istuntaani. Kuulemma jännitän jalkojani liikaa, ja sen takia en oikein pääse mukailemaan ponin liikkeitä joka hankaloittaa istumista. Siitä tuleekin sitten seuraava projekti! ;)

Tiistai

Tiistaina olikin vuorossa maastakäsittelyä! Olen päättänyt, että Poitsulla on vähintään yksi päivä viikossa, jolloin vaan leikitään ja käydään kävelylenkeillä maastossa. Se on hyvää vastapainoa maneesissa raatamiselle, tai kentän kiertamiselle. Muutenkin se on niin hauskaa! :D

Tallilla kaverini Essi laittoi ensin Kalle-ponin kuntoon, ja meni maneesiin. Minä tulin vain kuvaillen mukaan. Ratsastettuaan Kallen Essi otti varusteet pois ja minä hain Pojun. Lähdettiin kävellen maastoon tutustumaan reitteihin. Reitit paljastuivatkin ihan älyttömän kivoiksi ja en malta odottaa, että päästään sinne ratsain! Puolessa välissä kuitenkin koimme pienen vastoinkäymisen, ja riimunaruni katkesi. :D Käännyimme takaisin ja talutin ponin varovaisesti takaisin tallille -onneksi matka ei ollut pitkä!

Tallilla päästimme Vendi-ponin ja Pojun kentälle. Silloin pääsikin ponien sisäiset gepardit valloilleen, ja molemmat ponit lähtivät tuhatta ja sataa pinkomaan pitkin kenttää! Hetki niillä kesti rauhoittua, mutta kun saivat energiansa kulutettua, otin ponin kiinni ja ruvettiin leikkimään seuraamisleikkiä. Poju tajusi idean heti, ja olikin aika taitava! Leikkimisen jälkeen vietiin pollet talliin ja hieroin ja venyttelin ponin. 

Maastoon!

Perjantai

Perjantaina oli tarkoituksena ratsastaa ulkona, mutta keli oli niin huono että mentiin maneesiin. Maneesissa ajattelin ratsastaa ponin rennosti läpi, mutta poni oli niiin haluton liikkumaan, että pelkkä kunnon aktiivinen ravi vaati ratsastajalta paljon ponnisteluja! Laukassa poni rikkoi koko ajan raville, ja ilman mitään kunnon työstämistä laitoin ponin vaan laukkaamaan uraa pitkin nätisti. Jäi vähän paha maku suuhun, mutta toivotaan että on jatkossa parempi. Onhan kaikilla huonoja päiviä!

Ohops! Kello onkin jo paljon, tänään Pojun entinen vuokraaja Bea tulee moikkaamaan Poitsua ja ratsastaa ponin myös.

Mitä tykkäsitte tällaisesta postauksesta? :)

Täällä taas !

Huhhuh! Ette arvaakkaan kuinka kiireistä ovat viimepäivät olleet! Kuten edellisissä postauksissa kerroin, Pojun piti vaihtaa Inkisiin 1.helmikuuta, muutto kuitenkin (onneksi) aikaistui perjantai iltaan, ja vasta puoli yhdeltätoista yöllä saatiin poni pois kopista! Seuraavana aamuna oli pollella oikein silmät ristissä kun tultiin katsomaan!

Muutto sujui hyvin. Tosin olin kovan kuumeen takia ollut perjantain pois koulusta, ja raahautuminen tallille saatika sitten kauhea muuttohulina ja kiire ei ollut mikään paras juttu! Hyvin kuitenkin jaksoin, vaikka olinkin vähän tokkurassa koko ajan!

Automme takapenkki oli ihan täynnä kaikkea tavaraa sikin sokin!

Poni pienten pörhistelyjen ja pomppujen jälkeen käveli traileriin oikein nätisti, ja kuulemma oli oikein nätisti tullut koko matkan. Tallilla vietiin poni suoraan karsinaan, otin loimen pois ja annoin vähän ruokaa eteen. Ei tainnut edes väsymykseltään huomata että ollaan uudessa paikassa! Oltiin siinä parituntia purkaessa tavaroita, keskustelemassa omistajien kanssa ja  muuten vain ponin seurana joten meillä meni todella myöhään! Heti tallilta tulon jälkeen hyppäsin nukkumaan!

Seuraavana aamuna oli poni jo melko virkeän näköinen; tarkasteli uutta ympäristöä valppaasti ja katseli paljon ympärilleen. Hästäsi karsinassa ja näytti vähän yli-energiseltä. Pari kertaa onnistui kolauttamaan päänsä juoma-automaattiin... Laitoin ponin käytävällä kuntoon. Mentiin vain tutustumaan maneesiin ensin taluttaen, ja sitten selästä käsin.

Poni vähän ihmetteli, kun ennen sai kurkkia mielinmäärin ovesta ulos, mutta nyt olikin tällaset tässä! 

Kun poni tuntui taluttaessa rennolta ja rauhalliselta, kapusin selkään. Aloitin ihan rauhassa käynnissä ympyröitä tehden. Saimmekin käyttöömme koko suuren maneesin, kun ei ollut silloin muita ratsukoita ollenkaan! Otin ensin ravia vähän varovaisesti, ties mitä peikkoja saattaisi Poitsu yhtäkkiä alkaa näkemään niin jännässä paikassa! Kun oltiin ravailtu, uskaltauduin kokeilemaan laukkaamista. Annoin laukka-avut ja poni lähti sellaista vauhtia kohti maneesin toista päätä heitellen samalla suloisia ilopukkeja! Nyt ollaan oltu n. 2 kuukautta tauolla kunnon laukkaamisesta, poni päättikin ottaa kaiken irti! Noh, mikäs siinä! Annoin ponin hetken aikaa päästellä höyryjä laukassa. Oli kyllä niin onnellinen poni!<3 Otin muutaman laukkaympyrän ja voi herranjestas meinas multa päästä ilon kyyneleet! Ei ollut ikinä poni ollut niin hyvänä mun kanssa! Se oikein kauhoi eteenpäin käyttäen jokaista lihastaan. Sen laukka oli niin mukavaa ja pyörivää. En olisi halunnut lopettaa lainkaan! Annoin ponille oikein pitkät loppukäynnit -ja ravit. Olin niin ylpeä!<3

Ratsastuksen jälkeen vein Pojun tarhaan, ja tottakai heti ryntäsi heinien kimppuun.. Kolmen aikoihin tuli Pojun rakas puoliso Vendi, ja heillä oli oikein onnellinen jälleen näkeminen!

En olisi ikinä noin huonolaatuista videota laittanut tänne blogiin, mutta toivottavasti videolta näkyisi edes vähän miten kivana Poitsu oli! Äiti ei siis näköjään todellakaan osaa tarkentaa... ;)