Tänään olikin vuorossa ilman satulaa menemistä. Entisellä tallilla sitä tuli harrastettua paljon, mutta nyt on melkein aina syystä tai toisesta laitettu satula selkään. Muistelin Pojun kiitoravin tuntuneen vähemmän kamalalta...
Ratsastimme siis kentällä. Poni oli jäykkä ja säpäkkä tuulesta johtuen, ja teinkin paljon töitä käynnissä ja ravissa saadakseni ponin rennoksi. Kun poni vihdoin ja viimein vähän suostui rentouttamaan, eikös jostain lentänytkin jätti iso vaahtomuovin palanen suoraan kentän viereiseen pusikkoon. Hetken aikaa rauhoiteltiin kauhusta kankeita poneja, kunnes minä lähdin irrottamaan palaa Jennan pitäessä molempia poneja. Onnekseni Poju suostui jatkamaan tuntia normaalisti.
Laukassa menin muutaman kerran kahdeksikkoa ja laukanvaihtotreeniä, mutta muuten ihan suoraa uraa. Olin hirveän väsynyt, ja jo pian aloinkin lopettelemaan. Loppuraveissa työstin ponia oikein kunnolla ympyrällä.
Ja ainiin! Blogin nimi on vaihtunut kuten ehkä huomaatte. Uusi nimi on "Toi et moi c'est pour la vie" joka siis tarkoittaa "Sinä ja minä, se on ikuista". Kyllästyin totaalisesti tuohon vanhaan tyhjästä nyhjästyyn nimeen, joten ainakin toistaiseksi tämä on blogin nimi! :)
-Lotta
Kiva postaus :)
VastaaPoista