Talvikuntoon 2015

Heippa ja terveiset Muncheniin lentävästä koneesta! Lennetään nyt kymmeneksi päiväksi lomailemaan suurimmaksi osaksi Italiaan. Kaikenlaista on tapahtunut siitä, kun viimeksi tänne postasin, joten nyt hieman päivittelen kuvien kera!

Ollaan nyt muutama viikko treenattu Pojua tiukalla "treeniohjelmalla" jotta saisimme sille taas lihaksia ja paremman kunnon. Treeni on kuitenkin ollut rauhallista ja hauskaa, eikä mitään niska limassa raatamista. Pojukin on tuntunut kovasti nauttivan estetunneista ja pitkistä maastolenkeistä.

Tiistaina oli rennon mutta vauhdikkaan maastolenkin aika. Sain Jennan ja Annin mukaani, ja jo kymmenen aikaan olimme tallilla. (taino minä olin, Jenna nukkui pommiin ja Annin piti tätä lähteä skootterin kanssa herättelemään :'D) Kun Jenna ja Anni vihdoin tulivat tallille haettiin Poju laitumelta ja lähdettiin maastoon. Poju on kuulemma laitumelta haettaessa keilannut tuntilaisia kumoon ja näyttänyt heille rumaa naamaa, koska meidän poni on rakastunut! Tallille saapui pieni valkoinen 15v. arabi-tamma jonka kanssa Pojulla klikkasi heti. En sitten tiedä, että mikä tammassa niin kovasti viehätti, mutta Poju on puolustanut tammaa kuin omaa lastaan. Itsekin jouduin muutaman kerran ääntä korottamaan, kun Poju on välillä ollut ihan mahdoton!

Maastossa Poju oli todella innoissaan ja menossa koko ajan. Mentiin ensin lyhyt lenkki jossa ravailtiin ja laukattiin muutama suora ja sitten suunnattiin suurelle pellolle vähän baanailemaan. Anni otti hauskan videon jossa laukattiin täyttä vauhtia peltoa pitkin, mutta ikävä kyllä muut materiaalit ei ihan riittäneet kunnon koostevidoen tekemiseen.

Häikäsi ja hui kun näytän kalpealta!

Tarkkasilmäiset huomaa punkin Pojun nenässä!

Olin tuossa pari viikkoa sitten myös koulutunnilla! Opettajanani toimi lähellä asuva ratsastuksenopettajaksi opiskeleva Allu, joka tuntee Pojun jo ennestään. Tunnin tavoitteena oli saada Poju kulkemaan rennosti ja käyttämään selän lihaksia aktiivisemmin. Välillä Poju vääntyi jäykkänä vähän turhan tiukkaan virkkuukoukkuun, mutta tunnin lopussa pitkän kamppailun jälkeen Poju alkoi kulkemaan rennosti, ja siihen oli hyvä lopettaa. :)

 Postauksen kuvat (c) Anni Jauhiainen ja Jenna Laakso 

Hyvää juhannusta kaikille, ja luultavasti palailen parin viikon päästä matkapostauksen merkeissä! :)

Poju on oikeasti arabi

Poitsu ja Pojun uusi paras kaveri Arttu

Heipsun! Eilen aamulla pakattiin kimpsut ja kampsut, heitettiin poni traikkuun ja hurautettiin Tikkulaan kesälaitumille. Eilisen ja tämän päivän tallilla puuhatessani olen tullut siihen tulokseen, että kaikkine pikkuvikoineen tämä on meidän koti! Mulla on tallilla hurjan hauskaa ja Pojukin on tuntunut saavan ihan uudenlaista energiaa ja puhtia. Kaikille tutuillekin esineille kuten satulalle pitää hieman puhkua ja puhista. Heti ensimmäisenä päivänä Poitsu pääsi reiluksi tunniksi laitumelle Arttu-haflingerin kanssa ja ponit ovat ihan kavereita! Tänään seuraan liittyi pieni Pluto jonka kanssa Poitsu laidunsi kesän 2013.

Tänään koulun jälkeen Anni tuli skootterilla hakemaan Majakkarannasta ja yhdessä ajettiin Tikkulaan. Oltiin perillä hyvään aikaan, ja heti lähdettiin viemään poneja laitumille nautiskelemaan. Vielä ei uskalleta Pojua koko päiväksi vihreälle laittaa, koska vasta totutellaan ruohoon. Kun tultiin noin puolentoistatunnin päästä lähdettiin hakemaan Pojua laitumelta maastoreissulle. Poju oli kovin hädissään, kun uudet bestikset jäivät vielä laitumelle syömään. Poju hirnui ja puhisi lähes koko matkan. Poju näytti tähystellessään oikein söötiltä pieneltä arabivarsalta. (huom. Poju on ratsuponi ;))

Yritettiin ottaa muutama söpö kuva mut ei oo meiän juttu näköjää...

3v. arabi-ori ilmoittautuu

Käytiin vähän rannassa tutustumassa mereen, mutta Pojun mielestä meri oli pelottava ja aallot aivan liian päällekäyviä!

Pimeähkö rantaposeeraus ja jännittynyt arabi

<3

 Palaillaan taas ja hyvää alkavaa kesälomaa!

-Lotta

"Mutku emmä oikee tykkää hypätä..."

Tallimme omistaja laittoi mulle torstaina viestiä, että haluunko osallistua hyppytunnille. Olin jo vastaamassa kieltävästi, mutta joku osa pieni alitajunnan sopukka kuitenkin käski mua vastaamaan kyllä, ja sinne me sitten perjantaina kello 16.00 päädyttiin.

Voisin tulla henkilökohtaisesti pahoittelemaan jokaista jolle olen nuo otsikon sanat sanonut. Totuushan on, että rakastan hyppäämistä ja niin rakastaa Pojukin, mutta varsinkin pitkän talven jälkeen mulla oli itsevarmuus aika nollilla ja aina kieltäydyin tilaisuudesta hypätä jos sellainen tuli. Oon aina ollut aika arka kun hypätään, ja Pojun kaltaisen ponin kanssa täytyy olla päättäväinen ja itsevarma. Tähän mun arkuuden piikkiin voi siis monet Pojun kiellot laittaa. Eilen kuitenkin päätin, että kieltoja ei tule ja minä pysyn satulassa koko tunnin ajan.

Perjantaina verkkailtiin puolituntia ennen valmennuksen alkua. Kun Päivi tuli Poju oli jo lämmin ja valmis aloittamaan työskentelyn. Aloitettiin pienellä jumppasarjalla jossa oli kolme estettä ja puomit välissä vähän tahdittamassa laukkaa. Jumppasarja oli hurjan hauska ja olisin sitä voinut mennä monta kertaa putkeen. Poitsukin alkoi pikkuhiljaa kuumenemaan ja innostumaan.

Poni lähti ponnistamaan vähän kaukaa 

Jumppasarjan jälkeen otettiin mukaan suhteuttu linja jossa oli ensin kavaletti ja sitten pieni pysty. Pystyn kohdalla ei tullut lähes ollenkaan epäröintejä, vaikka siinä päässä olikin huisin jännä estevarasto ja kottikärryt joille piti vähän puhista. Menimme pystyä muutaman kerran, ja saimme oikein onnistuneita hyppyjä! Poju imi esteelle ja oli innosta sekaisin.

 Pystyn jälkeen vaihdoimme suuntaa ja menimme samanlaista linjaa, mutta linjan päässä oli tällä kertaa okseri. Okserin kohdalla Poju mietti, että uskaltaako mennä yli mokomasta risukasasta, mutta kyllä sitten pieni poniherra sai koottua rohkeutensa ja ylitti esteen moitteetta. Seuraavat kerrat okserilla mentiin jo täysin ilman epäröimistä.

Okserikin alkoi sujua, joten pistettiin kaikki pakettiin ja alettiin tulemaan kaikkia ratana. Poju selvisi radan tiukoistakin kurveista hienosti (vaikka kuski unohti hyvinkin yksinkertaisen radan muutaman kerran...) ja korotettiin pysty 70cm korkeaksi. Poni alkoi jo hieman väsyä, joten ei siitä korotettu sen enempää. Enskerralla ehkä sitten!

Pähkinänkuoressa: 

-Täytyy keskittyä siihen, että pysyn lähellä hevosta ja odotan tarpeeksi kauan ennen hyppyyn lähtemistä. Täytyy myös muistaa pitää käsi rentona ja alapohje kiinni. 

-Hypyt onnistuivat hyvin vaikka välillä tulikin muutama kirahvipomppu (ponin pää alhaalla ja selkä köyryssä)

-Oltiin molemmat aivan älyttömän innoissamme, ja sain kasvatettua itsevarmuuttani!

-Vaikka estekorkeus ei ollutkaan huima, pääsin perehtymään ongelmakohtiin ja ymmärrän enemmän, että mitä mulla on parannettavaa. 

Kiitos Päivi tunnista, Olivia seurasta ja Jenna kuvista! :)

Pitkästä aikaa kuvapostaus

Tänään taas päätettiin Jennan kanssa päästää ponit kentälle riehumaan ja intoa riitti! Heilun aika-ajoin kameran kanssa, niin sain muutaman kuvan näpsäistyä. :)

Ollaan niin siunattuja, kun meillä on noin upeet maisemat!

WROOOOOM

Yritettiin saada poneista söpöä yhteiskuvaa...

Laiheliini :(

"Tällä ilmeellä mamman taustakuvaksi!"

<3

Palaillaan! 

-Lotta