Herääminen talviunilta

Hei pitkästä aikaa! Kuten huomaatte, blogi on ollut pienellä tauolla. Into ja aika ei vain ole johtanut minua näppäimistön äärelle, joten olen suosiolla antanut blogin olla ja odottaa uutta motivaatiota. Pimeän talven jälkeen kevät on tuonut mukanaan paljon energiaa ja samassa halu blogiin kirjoittamiseen on palannut. Kevään myötä myös mahdollisuudet kuvien saamiseen ovat kasvaneet päivien pidentyessä. Postaukset ilman kuvia eivät nimittäin ole lainkaan minun juttuni.

Meille kuuluu hyvää. Talvi on kulunut lännenratsastuksen alkeiden opettelussa, ja sitä kautta ollaan tutustuttu kokonaan uuteen tapaan treenata. Monipuolisten harjoitteiden avulla Poju tuntuu todella motivoituneelta, ja on tällä hetkellä oikein hyvässä kunnossa. On niin ilo katsella ponia, joka vanhoilla päivillään on ihan elämänsä kunnossa ja riekkuu kuin mikäkin kakara!

Kuten jo mainitsin: talven treenit ovat kuluneet pitkälti lännenratsastuksen parissa. Olemme hyödyntäneet paljon lännenratsastuksesta opittuja asioita, ja niitä olemme soveltaneet arkipäivän askareisiin. Länkästä on siis hauskuuden lisäksi ollut paljon hyötyä. Sen parissa aiotaan siis jatkaa tulevaisuudessakin. 

Olemme tässä välissä ehtineet tekemään paljon kaikkea hauskaa showmanship -kurssista talvisiin peltolaukkoihin. Toivottavasti tulen jatkossa saamaan kuvaajaan paikalle kuvaamaan, että saadaan pitkästä aikaa blogin puolelle kunnon materiaalia meidän menosta. Ehkä saan ajokelien parantuessa Annin houkuteltua mukaan heilumaan kameran kanssa.

Tällä hetkellä olenkin itseasiassa Annin luona asumassa TET-harjoitteluni aikana. Tässä joku päivä olisikin tarkoitus, että Anni tulisi kuvailemaan meidän menoa, joten uutta postausta ehkäpä jo tällä viikolla. Tarkoituksena olisi tehdä paluu varusteettoman ratsastuksen pariin pienen talvitauon jälkeen.

Todennäköisesti taas palaillaan postailuun tämän viikon puolella Pojun kuulumisien ja kuvien kera!