//Ennen kuin kirjoitan yhtään mitään inffoan, että se muistikortti on edelleen pöytäkoneemme sisässä, joten ehkä täytyy vain hyväksyä fakta, että meidän lomakuvia ei ole tarkoitettu näytettäväksi...
Heippa kaikki pitkästä aikaa! Mitä teille kuuluu? Meille kuuluu itseasiassa oikein hyvää. Pojun lihakset jatkavat kasvamistaan ja ollaan molemmat hyvinvoivia ja reippaita. Laidun on tehnyt Pojulle ihmeitä, ja Poju on viimeaikoina ollut aivan mahdottoman mukava ja miellyttämishaluinen. Muutama päivä sitten hyvä ystäväni Anni myi minulle ajatuksen kaulanarusta. Riimulla ollaan menty paljonkin, mutta kaulanaru on ollut kiinnostuksenkohteeni jo jonkin aikaa, ja Anni alan experttinä tarjosi meille henkistä tukeaan ja kuvaustaitojaan. Myös saatiin Jenna mukaan tallille, ja vielä sitä ennen oltiin Annilla yötä ja käytiin moikkaamassa Annin vauvaponia josta lisää Annin blogissa. Kiitos ihanista päivistä!
Huomasin kuvia katsoessani, että mahani näyttää vähän hassulta, mutta se johtui leipäpaloista taskussani :D |
Jatkettiin rauhallisesti käyntiä ja ravia ympyröillä. Oikeaan kierrokseen kääntyminen oli Pojulle selvästi hankalampaa, ja istuntaa ja painoapuja saikin käyttää melko reippaasti. Pojun kääntyessä kauniisti kehuin paljon ja annoin palan leipää. Näin ensimmäisellä meidän kunnon kaulanaruilulla yritin pitää touhun mahdollisimman hauskana ja palkitsevana. Kun kääntyminen ja pysähtyminen käynnissä ja ravissa sujui moitteetta, otimme laukkaa. Laukkaa menimme vain suoraa uraa tällä kertaa. Laukassa Poju oli mukavan rento ja varman oloinen. Kaulanaruilu oli selvästi mukavaa ja hauskaa vaihtelua tavalliseen työskentelyyn.
Fiilikset tunnin jälkeen oli mahtavat! Oli mieletöntä ajatella, että allani oleva 300 kiloinen eläin saisi minut halutessaan pienellä liikkeellä heilautettua nuolemaan hiekkaa, mutta sen sijaan se päätti kunniallisesti minut kantaa selässään kokonaisen tunnin ja vieläpä kuunteli toiveitani suunnasta ja vauhdista, vaikka aloittelevana kaulanaruilijana apuni olivat varmasti vielä hieman epäselvät. Odotan innoissani, että pääsen oppimaan lisää kaulanarulla ratsastuksesta, sillä tämä tuntui meidän jutulta! On se älyttömän hienoa, että tätäkin ratsastustyyliä on alettu arvostamaan enemmän, sillä siinä idea on kuitenkin se, että hevonen saadaan hallittua ilman turhaa voimankäyttöä ja mahdollisimman pienellä varustuksella; tästä mä tykkään!
Rakas<3 |
Ratsastuksen jälkeen poni pääsi tuttuun tapaan kentälle odottelemaan, että laitan kaiken valmiiksi ennen laitumelle lähtöä. Poni päätti kierähtää selälleen jolloin hiipparoin ponin viereen rapsuttelemaan Pojua. En tiedä mikä siinä makaavassa hevosessa oikein viehättää, mutta kyllä siitä mahtava tunne tulee, kun se sama 300 kiloinen eläin päästä sinut viereensä ja painaa unisena pään syliisi.
Tämä oli taas niitä päiviä, kun voisin kirjoittaa metripostauksia Pojun mahtavuudesta. Olen kyllä maailman ihanimman hevosen ylpeä omistaja ♥︎
P.s. Meillä oli juuri Pojun kanssa 2-vuotis hääpäivä!
Olitte niin hienoja <3
VastaaPoistaHehe kiitos <3
PoistaIhana postaus ja hienosti teillä meni ! ❤️
VastaaPoistaKiitooos <3
PoistaIhanaa, että olet Pojun kanssa tutustunut kyseiseen ratsastustyyppiin! Onnea jatkoon!
VastaaPoista-Urheilijatyttö
Kiitos paljon!
PoistaIhania kuvia!♥ Ja onneks olkoon!
VastaaPoistaKiitos :)
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaTosi kiva postaus! :)
VastaaPoistaKiiitoos!
PoistaEi vitsi miten ihania kuvia!! <3
VastaaPoistahihi kiitos <3
PoistaAwwh ootte kyllä söpöin pari ikinä!! <3
VastaaPoista